Syyskuun loppu

Syyskuu on vaihtumassa lokakuuksi. Syyskuu on ollut hyvä. Olemme tehneet kovasti töitä ja rakentaneet aitoja, mutta silti olisi miljoona asiaa vielä tehtävänä. Sen lisäksi perhettämme riivasi enterorokko, joka kaatoi puolisoni vuoteen omaksi ja hommat tyssäsivät joksikin aikaa. Alkaa myös turhautuminenkin iskeä kun olisi vielä niin paljon tekemistä, mutta talvi se uhkaavasti lähestyy. 

Setterin pentumme on kasvanut ihan hirmuisesti. Korkeudessa on mennyt jo ohi tuon paimenpoikamme. Aikamoinen kriminaalihan siitä on tullut ja hermot on välillä koetuksella. Ovat kyllä perusluonteeltaan niin erilaisia nuo koirat. Paimenella on suuri miellyttämisen halu ja katuu aina jos on jotain pahaa tehnyt. Setteri vain katsoo silmiin eikä ymmärrä mikä meni vikaan. Vielä se ei ole syttynyt linnuille, mutta eihän se ole vielä puolta vuottakaan. Paimen täyttää kohta 2 vuotta ja käytiin juuri lonkka- ja kyynärkuvissa ja silmäpeilauksessa, kaikki näytti olevan kunnossa. Itku vain tuli kun koira rauhoitettiin ja se meni ihan veltoksi ja näytti ihan kuolevalta. Tuli kamalat muistot mieleen edellisen koiran menetyksestä. Onneksi se meni ohi.

Kissatkin ovat kotiutuneet hyvin, koirien kanssa vain yhteiselosta ei tule mitään, mutta eri aikaan ovat sisällä niin kaikki menee hyvin. Toinen kissa on varsinainen saalistaja, tuo koko ajan hiiriä ja rottia näytille, hyi. Mutta hyvä tietenkin. Sopivat aika hyvin tänne kyllä.

Haikut selvästi nauttivat syysilmoista. Nyt on ollut suht kuivaa, joten pellot ovat vielä suht hyvässä kunnossa paitsi yleisimmin käytössä olevat paikat. Talvikarva on alkanut jo kasvaa kovasti ja harjailu on lisääntynyt. Vasikoita kesyttelen ja kaikki hiehovasikat ovatkin saamassa kodin vieroituksen jälkeen ja mukavan läheltä. Ihanaa. Lisäheinää on alettu jo toki antamaan, mutta laidunnurmia vielä onneksi on. Häntien päät olen taas lyhentänyt etteivät ne roiku kurassa jos sitä tulee. Toivotaan ettei tule.

Kanat ovat aloittaneet sulkasatoa ja munantuotanto vähentymässä. Kanalan yöpuulle meno on aikamoinen show kun siellä välillä ollaan päällekkäinkin kun etsitään yöpaikkaa. Lampaiden kanssa menee edelleen mainiosti, ovat aivan ihania ja tulee olemaan vaikeaa luopumaan niistä. Kuten kaikista eläimistä, aina. Vasikatkin on ihan mielettömästi kasvaneet, juuri katselin kuvia siitä kuinka pieniä ne ovat olleet. Aikamoista :)

Syyskuu on ollut kaunis ja työntäyteinen. Ihania kuulaita päiviä, sumuisia aamuja ja upeita auringonlaskuja.