![]() |
Kaikkien aikojen lempikuvani <3 |
En ole oikein osannut paimenkoiraa kouluttaa.Pienenä se oli naudoistamme kiinnostunut, mutta pelkäsi. Sitten se sai säkärin sähköaidasta ja pelkäsi vielä enemmän.Nyt ihan viime aikoina se on alkanut saada pientä ideaa paimennuksesta ja uskaltaa tulla mukana jo laitumelle. Ja paimentaa, mutta liian omatoimisesti eikä käytä järkeään. Se hyökkäilee takaa kohti eläimiä sokeasta kulmasta jolloin ne pelästyvät ja potkaisevat. Haikut on kauhean rauhallisia enkä haluaisi niitä koiralla häiritä. Paimenkoiraamme tarvisimme eniten kun viemme paaleja pellolle, jolloin Rontin olisi tarkoitus siirtää lauma pois traktorin edestä ja sitten vartioida porttia. Huomenna saammekin muutamaksi viikoksi lainaan -oikean- paimenkoiran Rontin isän kasvattajalta Tuulensaaren Kennelistä. Toivottavasti opimme kaikki vähän enemmän paimennuksesta. Ihana että on taas kaksi koiraa, toivottavasti kaikki menee hyvin :)
Rontti on rasittavan rakastettava koira. En tiedä ketään niin vilpittömän iloista ja onnellista koiraa. Jos olet poissa muutaman tunnin niin palatessasi saat iloista hyppimistä ja juoksentelua (tosin sillä välin on saatettu syödä kakkavaippoja tai rikottua sohvaa) ja auta armias jos haet sen hoidosta niin siitä ilosta ei meinaa tulla loppua. Oman perheen kesken Rontti on rauhallinen ja selvästi tykkää myös vauvasta, vieraille esittää sitten kaikki temput. Se on vielä hömppä yksivuotias, joka ei tottele kaikkia käskyjä ja on vähän rasittava, mutta se on myös ihanan rakastettava halinalle.