Lapsen silmin

Maatilan lapset, mukana hommissa heti pienestä pitäen :) Tyttömme on osa tätä arkielämäämme ja hänet on siihen otettu mukaan. Tilan työt pitää hoitaa lapsesta huolimatta, vaikka hän toki meneekin kaiken edelle. Hänen aikataulujensa mukaan hommia hoidetaan. Paaleja laitetaan kun hän nukkuu, mutta melkein joka kerta hän meinaa herätä juuri kesken paalien laiton. Siinä äiti sitten taiteilee hyssytellen vaunussa olijaa ja avaten paaleja ja porttia. Välillä on haastavaa, mutta eiköhän tästä selvitä. Jo nyt huomaa, että eläimet on meidän tytölle aikamoisen parhaita kavereita! Itselle maatila ainakin oli mitä mahtavin kasvupaikka ja on luonut omaa arvomaailmaa, toivon että se olisi sitä samaa myös meidän tyttärelle. Minä ainakin olisin ollut superonnellinen lapsi jos olisi ollut lauma haikkuja kotona ;)