Aina kun ukostaa,myrskyää tai sataa kaatamalla,väkisinkin miettii miten ne elukat nyt pärjää. Omista eläimistä on aina pieni huoli. Mutta joka kerta kun käy tarkistamassa,oli sää kuinka kamala vain,lauma elää ihan normaalia arkea. Nytkin olen varma että siellä osa on syömässä tänään vietyjä paaleja ja osa makoilee metsässä hieman suojassa - aivan kuten tavallista.
Nyt käperryn peittojen alle kuuntelemaan syysmyrskun riehuntaa. Omalla tavallaan se on ihanan rauhoittava. Ja jos olisin vaikka kaupunkilainen niin olisin vain onnellinen ihanasta kastosateesta,nyt maanviljelijänä murehdin peltojen kuntoa ja elukoita. Niin se muuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä olet?