perjantai 19. heinäkuuta 2013

Pikkuveitikat

Tilallemme syntyi tänä keväänä ensimmäiset omat vasikat! Ostimme syksyllä viisi tiinettä emoa, joista yksi näyttää nyt siltä ettei se olekaan tiineenä, mutta neljä pirteää ja tervettä vasikkaa meille syntyi! Emäntää jännitti erityisen paljon koko kevään ja kesän ajan! Seleeniä syötettiin, utareita kokeiltiin ja emoja kesytettiin kovasti. Onneksi emoilla oli takana jo yksi onnistunut poikiminen ja haikut yleisesti synnyttävät helposti ja hyvin, mutta aina voi tapahtua jotain ja schmallenberg-virus toi oman jännityksensä poikimisiin.



Kaikki meni kuitenkin hyvin! Poikimiset menivät mallikkaasti niin, että itse missasin joka ikisen itse syntymän, vaikka puolen tunnin sisällä paikalla kaikissa olinkin. Emot hoitivat vasikkansa oikein mallikkaasti alusta alkaen ja kesyttelyä yritin itse harrastaa ensi hetkistä alkaen. Emot onneksi hyväksyivät minut hyvin ja antoivat auttaa vasikoita utareelle ja paijailla. Välillä emot voivat olla erittäin suojelevia, mutta meillä kävi tällä kertaa ainakin hyvin.

Kasvattajatukiverkosto on ollut minulle erityisen tärkeä ja varsinkin ensimmäisten poikimisten aikaan tuli soiteltua että onko tämä normaalia ja mitä nyt pitäisi tehdä. Ja ennen kuin oli nähnyt vasikan imevän maitoa emästä,jännitti niin pirusti että onko sillä imurefleksit jne. Ja melkein teki mieli itkeä onnesta kun vasikka kömpi innokkaasti mamman tissille!

Poikimisessa on paljon pelittaviakin piirteitä ja kaikki voi mennä pieleen. Onneksi ensimmäiset poikimiset meni näin hyvin,vasikat oli pirteitä ja aktiivisia,emot hoitivat hommansa ja jälkeiset tuli ja muut eläimet hyväksyivät uudet lauman jäsenet. Ensi keväänä onkin sitten 14 poikivaa,joista 9 ensikertalaista. Sitten jännitettävää vasta onkin!





Vasikoista kolme syntyi toukokuun alkuviikoilla ja neljäs syntyi heinäkuun puolessa välissä. Ja kaikki sonneja! Kovasti niistä on toisilleen iloa ja iltaisin vedetään kyllä sellaista rallia pitkin peltoa että välillä lehmät ja hiehotkin innostuvat mukaan leikkiin. Vasikat ovat kyllä aivan ihania! Ovat kyllä sellaisia pirteitä ja hauskoja poikia ja on niin ihanaa, kun vasikat luottavat minuun! :)




2 kommenttia:

  1. Hei Johanna! Olen niin "uuno" tuon facebookin kanssa että en osaa tai pysty kommentoimaan sivujasi. Joten kiva kun olet laittanut blogin pystyyn :) Sinulla on valtavan ihania kuvia hakuistanne, suloisia tapauksia. Meille myös muutti eläimet nyt keväällä ja ihan opettelua on joka päivä. Vuodenvaihteessa tehtiin kotitilallani spv ja aikanaan meillä oli lampaita. Joten isojen eläinten kasvatuksesta meillä ei kummallakaan ollut kokemusta. Haikut ovat kyllä valtavan ihania luonteeltaan, vaikka yksilöissä tosiaan on eroja. Minä seuraan blogiasi :) mukavaa kesää, Terhi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Terhi!
      Kiva että löysit tänne kuitenkin! Meillä on kyllä aika samanlainen tilanne. Vertaistukea siis löytyy :) Tsemppiä sinne ja mukavaa kesää myös!

      Poista

Mitä mieltä olet?