Monesti olen miettinyt sitä kun tiettyjä tuotantotapoja otetaan silmätikuiksi. Esimerkiksi parsinavetat, häkkikanalat, broilerin tuotanto, emakkosikalat. Osiltaan olen samaa mieltä, esimerkiksi siitä että virikehäkkikanalat eivät oikeasti ole virikkeellisiä ja kanojen elämä on lyhyt. Emakkosikaloissa joskus on ahtaat tilat, mutta usein se on porsaiden turvallisuuden vuoksi. Mutta parsinavettojen haukkumista olen aina ihmetellyt. Tottakai, monet parsinavetat on todella vanhoja, matalia ja pimeitä. Eläimet ovat päästään kiinni. MUTTA joka ikinen kesä jokainen niistä lehmistä pääsee melkein puoleksi vuodeksi ulos. Ne saavat olla ulkona laitumella koko kesän, käyvät vain sisällä lypsyllä ja syömässä. Se on laki. Pihattonavetoissa voi olla ettei lehmiä päästetä laitumelle ollenkaan. Jossain on vain pieni betoninen ulkoilualue, mutta muuten eläimet ovat sisätiloissa. Toki ne saavat koko ajan olla vapaina ja liikkua, mutta ne eivät pääse laiduntamaan. Yleensä syynä on lypsyjen hankaluus kun pihatoissa on usein jo lypsyrobootit ja ajatellaan etteivät lehmät ehkä käy tarpeeksi usein sitten lypsyllä.
Lehmät ovat minulle sydämen asia. Minulle lehmien elämässä jotenkin se laiduntaminen, laumana liikkuminen ulkona on se juttu. Lähialueilla on monia parsinavetoita, joissa mielestäni ei ole mitään vikaa ja eläimet ovat hyväkuntoisia ja hyvännäköisiä. Ja parasta on tietysti aina se, kun lehmät ilmestyvät kesällä ulos. Onhan se ihan parasta, siitä alkaa kesä. Ja vaikka omakin karja on koko ajan ulkona laitumella niin se hetki kun eläimet pääsevät vihreälle, tuoreelle nurmelle on kyllä parasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä olet?