Laitumet

Kun aloittaa jonkun asian ihan alusta/tyhjästä, niin koko ajan oppii - ja usein vähän kantapään kautta. Esimerkiksi laidunpaine ja laidunlohkojen käyttö on jotenkin yllättänyt minut ihan totaalisesti. Että kuinka nopeasti nuo eläimet oikeasti käyttävät laitumia hyväksi! Ja kuinka hidasta aitaaminen on :)

Viime kesän pärjäsimme yhdellä laitumella, kun eläimiä oli vain 9 kpl ja jaoimme laitumen kahteen osaan. Laidunala oli peltoa noin 1,5 hehtaaria ja puolisen hehtaaria metsää. Tämä sama laidun toimi myös talvilaitumena ja nyt se on tarkoitus olla aina talvilaidun. Sitä on vähän laajennettu pihalle päin ja  tehty katos sekä ajettu soraa hyväksi pohjaksi.

Tänä keväänä alkoikin sitten suurin aitausprojekti, josta jo aikaisemmin kerroin. Aitaaminen vei yllättävän kauan aikaa, nurmet ehtivät kasvaa vähän yli emmekä saaneet kunnolla hyödynnettyä lohkoja. Koska kesä on vielä ollut hyvin kuiva, niin kertaalleen käytetyt laitumet ovat kasvaneet todella hitaasti uudestaan nurmea. 20 eläintä söi 1,5 hehtaarin pellon viikossa ihan tyhjäksi ja siinä oli vielä muutama hehtaari metsääkin lisänä. 7 hehtaaria laiduntakin on mennyt aika haipakkaan. Se on ollut kahdessa osassa, mutta toinen puoli ehti kasvaa vähän turhan pitkäksi ja kun pelto oli lähes kokonaan apilaa, se tallaantui suurilta osin. Olemme tuoneet sitten pellolle lisäruokaa niittosilppurin avulla ja myös paaleja on syötetty.

Nyt on luvattu vähän sateita, että toivomme että nurmet vielä vähän kasvaisivat niin saisimme vielä elokuun, jopa syyskuun syötettyä pääsääntöisesti nurmia. Talvilaidunta yritämme vielä säästää mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan, jotta se ei viime syksyiseen tapaan kuraantuisi kovinkaan pahasti. Nyt ei tosin ole ollut niin märkä kesä kuin viimeksi, mutta eihän syksystä taas tiedä. Talvilaidun pitäisi vielä aidata uusiksi ja jo vuodenvaihteen jälkeisiä vieroituksia on mietittävä, sillä meidän pitäisi sitäkin varten vielä aidata metsälaidun. Huh!

Jos ensi vuonna sitten vähän helpottaisi, kun suurin osa laitumista olisi jo aidattu. On myös mukavaa että laitumet ovat vierekkäin, joten laidunsiirrot käyvät suht kätevästi. Tosin kun eläinmäärä kasvaa niin lisälaitumia täytyy tehdä kauemmas, jotta saadaan sonnipojat vähän muualle kun mammojen viereen.

Viime kesänä ei oikein edes osattu ajatella että pitäisi aidata enemmän peltoja jo valmiiksi niin pääsisi helpommalla. Ensi kesänä pystytään varmasti käyttämään jo aidattuja laitumia myös vähän järkevämmin, koska pääaidat ovat valmiina niin pystymme jakamaan laitumia vaikka muovitolpilla ja nauhalla sitten pienemmiksi lohkoiksi, jolloin laitumia voidaan vaihtaa tiheämmin eikä laidunpaine tule liian kovaksi. Mutta aikamoista logistiikkaa tämä vaatii, se on yllättänyt!

Kaikkea sitä oppii koko ajan!