Raparperikausi alkaa myös vedellä viimeisiään eikä omasta maasta riitä enää pakkaseen asti, joten täytyy käydä äidin raparperimaasta hakemassa pakkaseen tavaraa, mutta omat raparperit on käytetty kyllä tuoreena kesäherkkuihin. Viimeiseksi tuli tehtyä erinomaista mansikka-raparperi-murupiirakkaa. Mansikka ja raparperi sopivat hyvin yhteen ja lemppariani ne ovat kiisselinä, mutta tämä oli myös hyvä makuyhdistelmä..
Meille oli tulossa vieraita ja etsin googlen kautta jotain hvää ja helppoa piirakkaohjetta. En ikinä muista ottaa niitä hyviä reseptejä ylös kun tulee kokeiltua googlen kautta vaikka mitä, mutta kadotettua ne, mutta tämä pitää laittaa ylös. Eli kokeilin hieman muokaten Ruokalan Mumman raparperipiirakka-reseptiä. Tein siitä hieman pienemmän, koska raparperia oli enää aika vähän ja lisäsin siihen mansikkaa. Tein sen seuraavalla ohjeella, josta tuli juuri sopivan kokoinen tavalliseen piirakkavuokaan:
Mansikka-raparperi-murupiirakka ranchin tapaan
Pohja
1 muna
1dl sokeria
50 g voisulaa
1 dl maustamatonta jogurttia
0,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
3 dl vehnäjauhoja
1dl sokeria
50 g voisulaa
1 dl maustamatonta jogurttia
0,5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
3 dl vehnäjauhoja
Päälle:
3 dl pilkottuja raparpereja
3 dl halkaistuja mansikoita (itsellä suoraan pakkasesta)
vähän sitruunamehua
Muruseos:
25 g pehmeää voita
vähän yli 0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
vähän vaniljasokeria
25 g pehmeää voita
vähän yli 0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl sokeria
vähän vaniljasokeria
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita pohjan aineet keskenään, lisää jauhoja jos on jäämässä liian löysäksi. Voitele piirakkavuoka ja levitä pohja vuoalle reunoja myöten. Kaada pohjan päälle pilkotut raparperit ja mansikat. Tee muruseos eli nypi voi,jauhot ja sokerit muruiksi ja ripottele täytteen päälle. Paista uunissa ensin noin 15 minuuttia 200 asteessa, tiputan sitten asteet 175 ja paista vielä 15-20 minua. Anna hetken jäähtäy ja tarjoile vaniljajäätelön kanssa. On myös myös mahtavaa seuraavana päivänä kylmänä.
Suosittelen kokeilemaan!
Pikkuhiljaa alkaa kasvimaaltakin saada satoa kun vihdoin sain sen kitkettyä. Olen maailman huonoin kasvimaan pitäjä ja ensimmäinen rikkaruohoharvennus pitikin tehdä viikatteella. Myönnetään että oli rikat päässyt aika pitkiksi. No, salaattia ja sipulia on jo tullut, minimaissit kasvaa hyvin ja pihvitomaatin taimet on jäätävän isoja ja alkavat jo kukkiakin. Perunoita pitäisi kohta kaivaa testiin. Hyvin ne näyttää kasvavan vaikka rikkoja oli jonkun verrna joukossa :) En tykkää hoitaa kasvimaata, mutta satoa on mukava saada! Viljatkin kypsyvät kovaa tahtia ja muillam tiloilla on puinnit aloitettu jo ohralla. Vilja tuoksuu iltaisin, rakastan sitä hajua. Kohta alkaa sekin kausi vaikkei meillä paljon satoa kyllä tule kuivuudesta johtuen, mutta jotain varmasti. Syksy on ovella, helteistä huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mieltä olet?