Karkulaisia metsästän

Joskus jokin negatiivisen asian voi kääntää positiiviseksi. Esimerkiksi kun aamulla huomaa ettei aidassa kulje sähköä ja myös vasikat ovat huomanneet tämän. Silloin voi ajatella kiroilusta ja sadattelusta poiketen niin että aah, mikä mainio tilaisuus treenata ja testata paimenkoiraa. Olen hävettävän vähän edelleenkään harjoitellut auspaimme kanssa paimentamista enkä vielä ole saanut aikaiseksi kokeilla paimennusta meidän lampaillakaan. Siispä karkureissulla olleet vasikat olivat hyvä testi!

Auspai kävi aluksi taas vähän kierroksilla kun huomasi tilanteen, mutta yllättävää kyllä, pysyi hallinnassa ja meni melkein maahan kun käskin. No ainakin pääsääntöisesti pysyi paikalla. Kyseessä oli melko kesy vasikka, mikä helpotti tilannetta, mutta ohjauksellani sain pojun toimimaan aika hyvin niinkun halusin. Olin pääasiassa itse paikallani ja koira kiersi vasun taakse ja lähti kävelyttämään sitä kohti aitausta minne vasikkakin pyrki. Hienosti ja rauhallisesti poika vasikkaa vei ja aidan vierelle kerääntyi aikamoinen haikkulössi tilannetta seuraamaan, jonne vasikka sitten aidan läpi hypähti. Aikamoinen suoritus, olen ylpeä!

Saatiin haikut siis takaisin laitumelle ja sähkökin kulkemaan, lammasaita osui sähkölankoihin ja purki sähkölatauksen siihen. Nyt kaikki siis jälleen kunnossa ja saatiinpahan hyvä treeni paimenpojalle. Ylpeä saa emäntä olla :)